YSVin suuri Reaktor ja McKinsey -haastis
Athenen yrityssuhdevastaavana toimenkuvaani kuuluu olennaisesti athenelaisten työllistämisen tukeminen yhteistyöyrityksiimme. Kuitenkin moni nuorempi opiskelija (itseni mukaan lukien) saattaa vielä miettiä, mille urapolulle sitä lähtisi. Tähän ongelmaan lähdin hakemaan apua kahdelta Athenen tärkeältä kumppanilta: Reaktorilta ja McKinseyltä. Haastattelin kahta näissä yrityksissä työskentelevää henkilöä selvittääkseni, miten he päätyivät omille urapoluilleen, ja miten voisin itse tehdä samoin, jos kiinnostuksen kohteeni osuvat näille aloille. Reaktorilta kysymyksiini vastasi infolainen Matias Saarinen, ja McKinseyn puolesta Arto Sorsimo.
Miten päädyit alallesi ja nykyiseen työpaikkaasi?
Arto: Olin aikaisemmin matematiikan/fysiikan tutkijana noin viisi vuotta, ja ongelmat talouden parissa tuntuivat kiehtovilta. En kuitenkaan halunnut keskittyä vain yhteen alueeseen, vaan halusin päästä ratkomaan erilaisia ongelmia monilta eri aloilta ympäri maailmaa. Lisäksi olen aina arvostanut ympäristöä, jossa on ihmisiä eri taustoista, joten McKinsey tuntui lopulta enemmän kuin luontevalta valinnalta.
Matias: Päädyin ohjelmistoalalle, koska olen ollut pitkään kiinnostunut ohjelmoinnista. Lisäksi ohjelmistoala vaikutti sellaiselta alalta, josta oli helppo löytää ensimmäinen omiin opiskeluihin liittyvä kesätyöpaikka. Reaktorille päädyin vähän mutkan kautta: olin koodannut työkseni jo pari vuotta ennen Reaktorille siirtymistä, mutta mentorointiohjelma Reaktor Academy innosti minut lopulta hakemaan. Lopulta pääsin kesätöihin - ja jäin sille tielle.
Mikä on parasta työssäsi?
Arto: Oikeasti haastavien ja yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien ratkaisu briljanttien tyyppien kanssa, joiden kanssa aika ei tule koskaan tylsäksi. Jokainen päivä on erilainen ja täynnä uusia, aina astetta vaativampia haasteita, joten tunnen, että työssä opin koko ajan uusia asioita ja kehitän itseään ihmisenä.
Matias: Parasta työssäni on saada konkreettisia asioita aikaiseksi nopealla aikataululla, sekä ratkoa ongelmia, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja. Pidän siitä, että työhöni kuuluu koodaamista, joka on melko käytännönläheistä ja tuottaa konkreettisia tuloksia. Toisaalta koodaaminen ei ole itse tarkoitus, vaan vähintään yhtä olennaista ja yhtä mielekästä on eteen tulevien ongelmien ratkaiseminen (liittyivät ne sitten teknisiin ratkaisuihin tai asiakkaan liiketoimintaan). Lisäksi omasta työstäni tekee hienoa se, että saan jatkuvasti oppia uutta erittäin ammattitaitoisessa ja kokeneessa seurassa.
Minkälaisia kursseja, oppiaineita ym. suosittelet opiskelemaan, ja mistä on ollut eniten hyötyä?
Arto: Kaikki yleistä loogista päättelyä kehittävät kurssit ovat hyödyllisiä (esim. matematiikka, koodaus). Lisäksi viestinnän kurssit tulevat aina tarpeeseen (hyvät ideat eivät yksinään riitä, ne pitää osata kommunikoida tehokkaasti).
Matias: Osaan tähän vastata lähinnä koodarin näkökulmasta, mutta yleisesti voi ehkä sanoa, että digitaalisia palveluita tekemään voi päätyä monella eri tavalla. Itse olen opetellut koodaamista paljon koulun ulkopuolella, mutta jos aikaisempaa kokemusta ei ole, kannattaa käydä koulun ohjelmointikursseja. Sanoisin, että töissä oppii paremmin kuin koulussa; mutta vain niitä asioita, joita pääsee oikeasti tekemään. Sen takia itse suosittelisin koulussa opiskelemaan sellaisia asioita, joista on muutenkin kiinnostunut ja joita töissä ei (vielä) pääse tekemään. Tällaisilla kursseilla voi rakentaa pohjaa, jonka avulla voi sitten ottaa haltuun uusia asioita töissä ja siirtyä jatkamaan oppimista työn ohessa.
Minkälaisista tehtävistä tyypillinen työpäiväsi koostuu?
Arto: Vaihtelee todella paljon riippuen minkälaisessa projektissa olen mukana. Välillä pääpaino on asiakkaan valmentamisessa tai toimintatapojen muuttamisessa ja välillä vedenpitävien analyysien tekemisessä. Ehkä toistuvimmat teemat ovat ongelmaratkaisu tiimin ja asiakkaan kanssa, tietojen kerääminen, dokumenttien luominen ja hauskojen läppien kertominen / nauraminen tiimin ja asiakkaan kesken.
Matias: Parhaillaan työpäiväni koostuu mm. koodaamisesta, teknisten ratkaisujen miettimisestä yksin ja muiden tiimiläisten kanssa, kommunikoinnista asiakkaan kanssa, yhteistyöstä projektin ulkoisten tahojen kanssa, sekä uusien ja vanhojen kehitysideoiden tutkimisesta ja arvottamisesta. Minulla ei oikeastaan ole työpäiviä, jolloin vain koodaisin yksin, vaan aina osa ajasta kuluu sopivien teknisten, käyttöliittymällisten ja liiketoiminnallisten ratkaisujen pohtimiseen muun tiimin ja asiakkaan kanssa. Toisaalta, päiväni eivät myöskään koostu pelkästä puhumisesta, vaan lähes joka päivä ehdin myös keskittyä koodaamiseen.
Mikä on tärkein työelämässä oppimasi asia?
Arto: Parhaimpaan lopputulokseen pääsee tehokkaimmin iteroinnin kautta. Kannattaa mieluummin iteroida melkein valmista vedosta tekstistä tai viestintämateriaalista monta kertaa muiden ja itsensä kanssa, kuin yrittää saada täydellistä kasaan ensimmäisellä yrittämällä.
Matias: Tärkein työelämässä oppimani asia on, että asiat ovat vaikeita - etenkin käytännössä. Teoriassa koodaaminen on vain koodaamista. Käytännössä tulokselliseen työskentelyyn liittyy paljon kommunikointia ja päätöksentekoa muiden ihmisten kanssa, ulkoisia rajoitteita ja paineita, tiukkoja aikatauluja, ja erityisesti isoja liiketoiminnallisia kysymyksiä, kuten: mistä asioista käyttäjät hyötyvät, tai mitkä ominaisuudet voivat maksaa itsensä takaisin.
Onko työsi pääosin itsenäistä vai ryhmätyöskentelyä?
Arto: Pääpaino ehdottomasti ryhmätyöskentelyssä – vaikka osa asioista voidaan tehdä yksittäin (esim. analyysit), lopputulos on aina ryhmän/tiimin tuottama kokonaisuus, joten pitää olla hyvin kartalla siitä, missä vaiheessa muu tiimi menee.
Matias: Suuri osa työni näkyvistä tuloksista syntyy, kun työskentelen yksin. Toisaalta, hyvin harvoin voin työskennellä yksin puolta päivää pidempään ennen, kuin työni muuttuu ryhmätyöskentelyksi, jossa mietitään ratkaisuja ja tehdään päätöksiä yhdessä muiden tiimiläisten kanssa. Työni on siis vaihtelevasti suhteellisen itsenäistä tai selkeää ryhmätyöskentelyä.
Montako tuntia työskentelet viikossa keskimäärin?
Arto: Keskimäärin 60h/viikko. Näistä kaikki tunnit tulevat arkipäivinä, koska emme käytännössä tee viikonloppuisin töitä (esim. tein itse koko viime vuoden aikana yhteensä alle 10h viikonloppuna töitä).
Matias: Viime aikoina olen työskennellyt keskimäärin 30 tuntia eli neljä päivää viikossa. Kesällä kokoaikaisena työntekijänä tein suhteellisen tarkasti 37,5 tuntia viikossa.
Minkä yhden vinkin antaisit ensimmäisessä oman alan työpaikassa aloittavalle henkilölle auttamaan selviytymään työstä paremmin?
Matias: Antaisin vinkiksi, että haasteisiin kannattaa tarttua rohkeasti, mutta apua kannattaa kysyä reippaasti. Työssä oppimisen kannalta on hyödyllistä, ettei pelkää haasteita, koska usein yrityksillä on tarjota niitä ihan riittämiin. Toisaalta, kaikkea ei kannata eikä tarvitse tehdä yksin, vaan olennaista on löytää heti alkuun ihmisiä, joilta voi pyytää apua ja neuvoa.
